Jei, tääl on kesä taas! Pari päivää tota sadekakkaa riittikin. Ei vaan oo mun juttu. Alkuviikosta oli kyyyylmää joten kohtasin monen monta vaatekriisi; mitä puen päälle? voiko pitkissä housuissa elää? ahdistaako ne? eikö topilla voikkaa kävellä +14 asteessa? Hauskaa oli.
Tää viikko on menny pienessä sumussa. Tiistaina tuntu että viikkoa on eletty jo 100 vuotta mutta nyt on taas olo että herran isä nyt on jo torstai. Mutta... Torstai tietää läksiäisiä K:lle. Läksiäiset K:lle tietää ensi viikon tiistain lähestymistä, mikä taas tietää... ikävää. Onneksi kuitenkin ensi viikon (ELI IHAN IHAN IHAN IHAN JUST) perjantaina Delawaren soulmate kirmaa tänne mun luo ja lauantaina lähetään Niagara Fallseille ja Kanadaan. Huisia. Jo ensinnäkin tuo roadtrip ja se että Delaware on mun kanssa taas täällä. Maaaahtavaa etten sanois!
Tänään on tytön last day of pre-school eli koulun jälkeen tytöt lähtee juhlistaa tätä elämän hienointa päivää jätskille. Huomenna pojilla loppuu koulu (ja tottakai sen kunniaksi ukkostaa ja sataa, vaihteeks) ja sitten yks viikko au pair raapii päätään ja yrittää pitää lapset aktiivisina. Sen jälkeen alkaa kesäleirit ja au pair nauttii rauhasta again.
Tänään on myös edessä ongelma nimeltään amerikkalainen lääkäri. Nimittäin tämä tyttö kirmaa (toivottavasti) lääkäriin. Nyt miltein viikon ajan on käsissä ollu todella outoja ja todella kutisevia näppylöitä. Se kutina ottaa päähän. Ekaks on näppylöitä mutta sitten ne kohoaa pienen pieniksi vesikelloiksi että ihan normaalia ihottumaa ei oo. Mutta ehkä se lääkäri setä/täti/mikälie osaa kertoa mitä ne on. Nii ja sormet, varpaa, korvat, ripset, kaikki ristiin että tää vakuutushomma menis tsiusukkelaan. En haluu olla 15 000 dollarii köyhempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti