Olkaa hyvät! Tiiän että monet lukijat rakastavat näitä videolässytyksiä joten naaattikaa! :)
Videosta ei tullut mikään mestariteos mutta se kertoo hyyyyvin paljon meidän Niagaran reissusta! Toivottavasti luonnollisuuskin kelpaa ;)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Canada. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Canada. Näytä kaikki tekstit
tiistai 28. kesäkuuta 2011
maanantai 27. kesäkuuta 2011
Niagara vol 1
En ees tiiä mistä alottaa tää viikonloppu. Siitäkö kun juna-asemalla juostaan toisiamme vastaan kun elokuvissa? siiätkö kun kiljutaan muilta korvat pihalle meidän ekaa kertaa halatessa? siitäkö kun nipistelen sielunsiskoni mustelmille? siitäkö ettei toisen läsnäoloa millään meinannu uskoa? 4 tunnin yöunista? aamunherätyksestä?
Viikonloppu oli HUIPPU mahtava! Enkä tiiä koska oon viimeks nauranu noin paljon. Monestihan kyynelehdin naurun voimasta? Liian monesti. Sekin kertoo aika paljon meidän reissusta että molempien äänet jäi Kanadan puolelle.
Mutta siis... Perjantaina monen pitkän pitkän pitkän pitkän tunnin jälkeen näin junan tulevan asemalle. Seisoin laiturilla ja tiirailin molempiin suuntiin kunnes tsuumasin CC:n ihkun pinkin laukun muiden ihmisten keskeltä. Mustavalko elokuvatyyliin (yhdyssanat, haistakaa p*ska) juoksimme toisiamme vasten ja kiljuimme kokonaisen kuuden kuukauden edestä. Koko loppu ilta meni toisiamme nipistellessä ja halaillessa ja en-voi-uskoa-et-oot-siinä-lausetta hokiessa.
Lauantai aamuna sitten kello soi pirteästi 4.46 ja kaksi väsynyttä suomalaista neljän tunnin yöunien jälkeen kapusivat autoon ja piiiiiiiiiitkä matka alkoi. Maili mittarin kasvaessa myös nälkä yllätti ja kurvailtiin IHOPiin. Ja siitähän se matka vasta alkoikin! Energia rysähti kattoon ja vloggaus alkoi. Koko viikonlopulta materiaalia on 35 minuuttia ja yli 40 pätkää. Ylipuolet niistä on käkätystä, räkätystä ja kikatusta. Odottakaa siis loisto videota!
Muutaman Bieberin ja muun loisto musamakua tukevan biisin jälkeen saavuimme kohteeseen eli Niagara Fallseille. Motellin vastaanotto täti sai muutaman suomalaisen kirosanan osakseen palveluhenkisyydestään. Kaikki tehtiin vaikeimman kautta eikä meistä tykätty. Kaivettuani vahvistus sähköpostin Padistäni esille nainen totesi "booking.com hasn't sent us your resevation" suomalainen (kukalie) totesi vaa "well that's not my problem". Lopulta saatiin huone ja pikapikapikapika vaatteiden vaihdon jälkeen kohti putoksia. Ja koska olimmehan roadtripillä niin autohan piti saada putouksien viereen, joka ei ehkä loppujen lopuksi ollu se paras vaihtoehto. Auto nimittäin seisoi parkissa 20 min ja meiltä pulitettiin 20$. Hups. E, halpaa?
Kamera lauloi vain muutaman kuvan verran ja video pätkiäkin saatiin muutama otettua, kunnes tytöt suuntasivat dinnerin ja hard rock cafen kautta sänkyyn aikaisin. Silti juttua riitti eikä uni tullu kuin ehkä melko myöhään...
Sunnuntaina kello pirisi taas iloisesti 4.46 ja sain kirjaimellisesti repiä matkaseurani sängystä ylös. En tiedä koska oon viimeksi ollut niiiiiiiiiiiin väsyny. Ehkä väsymysy on osasyy videoiden tasoon?! No mutta kamat kasaan ja kirjautumaan motellista ulos... "tää ovi on lukossa" "mitä meiän pitää tehä?" "voiks nää avaimet tunkee oven alta?" "hei tos on kello!" ja niinpä sitä kelloa soitettiin. Hetken kuluttua tuli ehkei niiiiiiiiin iloisen näköinen motellin omistaja ottamaan meidän avaimet.. hups.
Takastulomatkasta voitte kysellä hieman enemmän sielunsiskoltani, mutta siihen kuului hetkiä jolloin olimme tekemisissä virkavallan kanssa. (nauran jo nyt kun tätä kirjotan). "hei... onks toi? MEIÄN TAKAN ON POLIISI PILLIT PÄÄLLÄ" "se haluu pysäyttää mut *piip* *piip* *piip*" Siihen sitten auton nätisti tien sivuun ja ikkuna veivattiin auki. Itse tuijotin pelkääjän paikan ikkunasta ulos ja yritin pidätellä nauruani. Muuta tirskahdus saattoi kuulua.......
"Hello, how are you? Can I have your license and registration, please. Did you happen to notice the speed limit is 65mph.. You were driving 80mph..". Tässä vaiheessa myös vakavoiduin ja aloin paniikissa kaivaamaan hansikaslokeroa. Lappusten vaihdon jälkeen löysin kädestäni iiison paperin sekavaa tekstiä. Ylhäällä kuitenki luki "speeding ticket". Sielunsiskoa ei ihan niin paljon naurattanu kun tätä toista mutta nauroin varmaan 20 minuuttia putkeen kunnes huomasin lapussa kohdan "1180D". Molempien hymyt hyytyi aika nopeasti. Onneksi sakkojen summa osottautui huomattavasti pienemmäksi ja loppu matka ajettiin 65 alueella 50. Eipä tullu lisää sakkoja.
Viikonloppu oli huisin hauska enkä todellakaan haluaisin sen olevan ohi jo nyt. Haluun sielunsiskon takas mun luo. Kuitenkin oon nyt viihdyttäny itseäni videoita katsellessa ja voin luvata että tulee sellainen mestariteos että oksat pois!
Oottakaahan vaan!
terkuin ihana sielunsiskoni!
Viikonloppu oli HUIPPU mahtava! Enkä tiiä koska oon viimeks nauranu noin paljon. Monestihan kyynelehdin naurun voimasta? Liian monesti. Sekin kertoo aika paljon meidän reissusta että molempien äänet jäi Kanadan puolelle.
Mutta siis... Perjantaina monen pitkän pitkän pitkän pitkän tunnin jälkeen näin junan tulevan asemalle. Seisoin laiturilla ja tiirailin molempiin suuntiin kunnes tsuumasin CC:n ihkun pinkin laukun muiden ihmisten keskeltä. Mustavalko elokuvatyyliin (yhdyssanat, haistakaa p*ska) juoksimme toisiamme vasten ja kiljuimme kokonaisen kuuden kuukauden edestä. Koko loppu ilta meni toisiamme nipistellessä ja halaillessa ja en-voi-uskoa-et-oot-siinä-lausetta hokiessa.
Lauantai aamuna sitten kello soi pirteästi 4.46 ja kaksi väsynyttä suomalaista neljän tunnin yöunien jälkeen kapusivat autoon ja piiiiiiiiiitkä matka alkoi. Maili mittarin kasvaessa myös nälkä yllätti ja kurvailtiin IHOPiin. Ja siitähän se matka vasta alkoikin! Energia rysähti kattoon ja vloggaus alkoi. Koko viikonlopulta materiaalia on 35 minuuttia ja yli 40 pätkää. Ylipuolet niistä on käkätystä, räkätystä ja kikatusta. Odottakaa siis loisto videota!
Muutaman Bieberin ja muun loisto musamakua tukevan biisin jälkeen saavuimme kohteeseen eli Niagara Fallseille. Motellin vastaanotto täti sai muutaman suomalaisen kirosanan osakseen palveluhenkisyydestään. Kaikki tehtiin vaikeimman kautta eikä meistä tykätty. Kaivettuani vahvistus sähköpostin Padistäni esille nainen totesi "booking.com hasn't sent us your resevation" suomalainen (kukalie) totesi vaa "well that's not my problem". Lopulta saatiin huone ja pikapikapikapika vaatteiden vaihdon jälkeen kohti putoksia. Ja koska olimmehan roadtripillä niin autohan piti saada putouksien viereen, joka ei ehkä loppujen lopuksi ollu se paras vaihtoehto. Auto nimittäin seisoi parkissa 20 min ja meiltä pulitettiin 20$. Hups. E, halpaa?
Kamera lauloi vain muutaman kuvan verran ja video pätkiäkin saatiin muutama otettua, kunnes tytöt suuntasivat dinnerin ja hard rock cafen kautta sänkyyn aikaisin. Silti juttua riitti eikä uni tullu kuin ehkä melko myöhään...
Sunnuntaina kello pirisi taas iloisesti 4.46 ja sain kirjaimellisesti repiä matkaseurani sängystä ylös. En tiedä koska oon viimeksi ollut niiiiiiiiiiiin väsyny. Ehkä väsymysy on osasyy videoiden tasoon?! No mutta kamat kasaan ja kirjautumaan motellista ulos... "tää ovi on lukossa" "mitä meiän pitää tehä?" "voiks nää avaimet tunkee oven alta?" "hei tos on kello!" ja niinpä sitä kelloa soitettiin. Hetken kuluttua tuli ehkei niiiiiiiiin iloisen näköinen motellin omistaja ottamaan meidän avaimet.. hups.
Takastulomatkasta voitte kysellä hieman enemmän sielunsiskoltani, mutta siihen kuului hetkiä jolloin olimme tekemisissä virkavallan kanssa. (nauran jo nyt kun tätä kirjotan). "hei... onks toi? MEIÄN TAKAN ON POLIISI PILLIT PÄÄLLÄ" "se haluu pysäyttää mut *piip* *piip* *piip*" Siihen sitten auton nätisti tien sivuun ja ikkuna veivattiin auki. Itse tuijotin pelkääjän paikan ikkunasta ulos ja yritin pidätellä nauruani. Muuta tirskahdus saattoi kuulua.......
"Hello, how are you? Can I have your license and registration, please. Did you happen to notice the speed limit is 65mph.. You were driving 80mph..". Tässä vaiheessa myös vakavoiduin ja aloin paniikissa kaivaamaan hansikaslokeroa. Lappusten vaihdon jälkeen löysin kädestäni iiison paperin sekavaa tekstiä. Ylhäällä kuitenki luki "speeding ticket". Sielunsiskoa ei ihan niin paljon naurattanu kun tätä toista mutta nauroin varmaan 20 minuuttia putkeen kunnes huomasin lapussa kohdan "1180D". Molempien hymyt hyytyi aika nopeasti. Onneksi sakkojen summa osottautui huomattavasti pienemmäksi ja loppu matka ajettiin 65 alueella 50. Eipä tullu lisää sakkoja.
Viikonloppu oli huisin hauska enkä todellakaan haluaisin sen olevan ohi jo nyt. Haluun sielunsiskon takas mun luo. Kuitenkin oon nyt viihdyttäny itseäni videoita katsellessa ja voin luvata että tulee sellainen mestariteos että oksat pois!
Oottakaahan vaan!
terkuin ihana sielunsiskoni!
perjantai 24. kesäkuuta 2011
Nyt saa juhlia taas
auto; checked
musa; checked
määräänpää; not checked
seura; parasta
ps. tää kuva on ehkä tän vuoden sadon parhaimmistoa.
pps. hyvää juhannusta teille! omastani tulee paras ikinä!
torstai 23. kesäkuuta 2011
Minä täällä hei!
Mulle kuuluu ihan jees hyvää. Vähä on yksinäistä kun K lähti enkä oiken tiedä miten päin olla. Kavereiden kanssa hengailu ei ole enää sama asia; ei ole sitä tuttua ja turvallista ihmistä joka tietää sinusta kaiken, tietää sun perheestä (jep äiti ja sari kaaaaikki likaiset yksityiskohdat teistäkin) kaiken, joka tietää aina miten suhtaudut asioihin, joka tietää kaiken hostperheestäni, au pair vuodestani. Kun se ihminen joka tän kaiken tietää ja lähtee kaliforniaan (laattaamaan, terkkui!) niin mitä jää jäljellä...
Ilmiselvästi viikko jonka aikana olen katsonut 6 uutta elokuvaa. Illat makaan peiton alla ja katson elokuvia elokuvien perään. Lapset ajaa päivällä au pairin hulluuden partaalle (ihana ihana ihana 8v, en oo selvittäny onko kyseessä jälkiuhmaikä vai yyberesiteini, kumpi ikinä onkaan niin me don't like). Päivisin lasken sekuntteja että tulee ilta ja iltaisin lasken sekuntteja että pääsen nukkumaan... my life sounds exciting and def not-so-despressing?
Noeii vain! Kyllä mä hymyilenki vaikka aika pitkälti tuo yllä oleva pitää paikkansa. Olen iloinen täällä mutta olen myös iloinen että huomenna on enää 5 viikkoa kotiinlähtöön. Ja tiedän ja kauhulla odotan ensi maanantaina; silloin iskee... krapula.
Koska
24h ja näen sielunsiskoni! Sydän repeää onnesta enkä tiedä laskenko tunteja, minuutteja vai sekuntteja. En tiedä oonko näin päin ja toistepäin. Siis iiiiiiiiiiiiks kuinka mahtavaa! Vasta oltiin trainign schoolilla, vasta oltiin täällä meillä, vasta oltiin silverissä, vasta suunniteltiin kuinka nähdään ainakin kerran kuussa, vasta törmättiin New Yorkissa, vasta oltiin philissä ja sitten... kuusi pitkän pitkän pitkän pitkää kuukautta ilman mitään. Paitsi skypeä ja puheluite ja tekstareita ja kyyneleitä ja rakkauden tunnustuksia ja muuten vaan lähetettyjä oot ihkuin viestejä. Tämä kaikki kiteytyy 24 tunnin päästä.
Niin ja jos tänä vkl mennään johonki torakkamotelliin niin sitä seuraava vkl tai su-ma yö nukun sviitissä Bostonissa. Muahahha! Löysin netistä huisin tarjouksen ja lähdemme siis J:n kanssa Bostoniin juhlistamaan sini-valko-puna-päivää eli 4th of July eli USA:n itsenäisyyspäivää. Kannattaiskohan jostain selvittää mitä siellä kannattaa ees tehä? Noo.. PYHPYH. Laput silmille ja menoks!
Elämä on hauskaa mutta silti pala siitä puuttuu. :)
Ilmiselvästi viikko jonka aikana olen katsonut 6 uutta elokuvaa. Illat makaan peiton alla ja katson elokuvia elokuvien perään. Lapset ajaa päivällä au pairin hulluuden partaalle (ihana ihana ihana 8v, en oo selvittäny onko kyseessä jälkiuhmaikä vai yyberesiteini, kumpi ikinä onkaan niin me don't like). Päivisin lasken sekuntteja että tulee ilta ja iltaisin lasken sekuntteja että pääsen nukkumaan... my life sounds exciting and def not-so-despressing?
Noeii vain! Kyllä mä hymyilenki vaikka aika pitkälti tuo yllä oleva pitää paikkansa. Olen iloinen täällä mutta olen myös iloinen että huomenna on enää 5 viikkoa kotiinlähtöön. Ja tiedän ja kauhulla odotan ensi maanantaina; silloin iskee... krapula.
Koska
24h ja näen sielunsiskoni! Sydän repeää onnesta enkä tiedä laskenko tunteja, minuutteja vai sekuntteja. En tiedä oonko näin päin ja toistepäin. Siis iiiiiiiiiiiiks kuinka mahtavaa! Vasta oltiin trainign schoolilla, vasta oltiin täällä meillä, vasta oltiin silverissä, vasta suunniteltiin kuinka nähdään ainakin kerran kuussa, vasta törmättiin New Yorkissa, vasta oltiin philissä ja sitten... kuusi pitkän pitkän pitkän pitkää kuukautta ilman mitään. Paitsi skypeä ja puheluite ja tekstareita ja kyyneleitä ja rakkauden tunnustuksia ja muuten vaan lähetettyjä oot ihkuin viestejä. Tämä kaikki kiteytyy 24 tunnin päästä.
Niin ja jos tänä vkl mennään johonki torakkamotelliin niin sitä seuraava vkl tai su-ma yö nukun sviitissä Bostonissa. Muahahha! Löysin netistä huisin tarjouksen ja lähdemme siis J:n kanssa Bostoniin juhlistamaan sini-valko-puna-päivää eli 4th of July eli USA:n itsenäisyyspäivää. Kannattaiskohan jostain selvittää mitä siellä kannattaa ees tehä? Noo.. PYHPYH. Laput silmille ja menoks!
Elämä on hauskaa mutta silti pala siitä puuttuu. :)
perjantai 17. kesäkuuta 2011
VIIKKO!
Tää postaus on aivan yhtä tärkeä kun edellinenkin mutta...
VIIKKO
VIIKKO
VIIKKO
VIIKKO
ja sielusisko Delawaresta tulee junalla luokseni. OONKO EES NÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄIN INNOISSANI?! Kuusi piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkää kuukautta ilman sielunsiskoa (okei pikaista visiittiä Delawaressa lukuunottamatta) on kuusi liikaa. Nyt kuitenkin koko koko koko koko koko viikonloppu yhessä. Ehkäpä maailman yksinkertaisesti parhautta?
PS oon onnellinen ettei kukaan muu oo meiän kanssa samassa autossa 7h... se kälätyksen, kikatuksen, käkätyksen ja kalituksen määrä on jotain korvia huumaavaa. Ehkä salakuvaan teille meiän matkaa autossa ja laitan teille nähtäväkis kuinka sielunsiskokset homman hoitaa ;)
Mutta
Käänädä, prepare, we are almost there!
PPS. Soon it's under 40 days until I will be back at home. Seriously. It just was over 70. Am I missing those 30 days?
And seriously; after niagara falls weekend is 4th of July weekend (and BTW I'm going to Booooooooooooooostoooooooooooooooon!) and first; it's then already July, the month when I'm leaving and second; after that weekend I have just 3 weekends left. Can I say now that I don't wanna come home?
Couse guys; life here... is awesome!
VIIKKO
VIIKKO
VIIKKO
VIIKKO
ja sielusisko Delawaresta tulee junalla luokseni. OONKO EES NÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄIN INNOISSANI?! Kuusi piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkää kuukautta ilman sielunsiskoa (okei pikaista visiittiä Delawaressa lukuunottamatta) on kuusi liikaa. Nyt kuitenkin koko koko koko koko koko viikonloppu yhessä. Ehkäpä maailman yksinkertaisesti parhautta?
PS oon onnellinen ettei kukaan muu oo meiän kanssa samassa autossa 7h... se kälätyksen, kikatuksen, käkätyksen ja kalituksen määrä on jotain korvia huumaavaa. Ehkä salakuvaan teille meiän matkaa autossa ja laitan teille nähtäväkis kuinka sielunsiskokset homman hoitaa ;)
Mutta
Käänädä, prepare, we are almost there!
PPS. Soon it's under 40 days until I will be back at home. Seriously. It just was over 70. Am I missing those 30 days?
And seriously; after niagara falls weekend is 4th of July weekend (and BTW I'm going to Booooooooooooooostoooooooooooooooon!) and first; it's then already July, the month when I'm leaving and second; after that weekend I have just 3 weekends left. Can I say now that I don't wanna come home?
Couse guys; life here... is awesome!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)