Jet lag!

Hiphei täällä ollaan! Kylmässä, lumisessa ja kylmässä Suomessa. Lento oli pitkä ja puuduttava mutta kyllä sen kesti! Finnairin penkit vain häviävät BA:n penkeille, joissa pystyy nukkumaan paremmin. Viimeksi kun tänne lensin niin nukuin paljon ja kunnolla ja nyt vähän ja huonosti!
Josta päästään asiaan nimeltä JetLag, joka on aivan kar-mi-va tällä kertaa. En oo eläessäni kokenut tälläistä. Väsyttää, väsyttää ja väsyttää vähän lisää. Myönnyin jopa eilen juomaan kahvia energian saamikseksi.

Mutta ei se menoa haittaa! Ystäviä ja perhettä on aina yhtä mukava nähdä. Julkiset paikat on kammottavia nykyään ku kaikki puhuu suomea ja ymmärtää sitä myös. Tuntuu etten voi puhua ilman että 100000 ihmistä kuuntelee mitä sanon. Eli olen hiljaa ja kuuntelen muita. Ahdistavaa. Amerikassa kun tottuu liikaa siihen ettei kukaan ymmärrä mitä puhun.

Loppu viikoksi on luvassa kavereita, kavereita, kummityttöä, sukulaisia, kavereita ja PAKKASTA.

Ennen laskeutumista kapteeni kuulutti "Helsingissä on sellainen raikas talvipäivä auringon paisteella, n -30°C"... voin kertoa että masens!

kuus!

"Helmikuussa on puol vuotta" "Tulis jo helmikuu" "Vähä helmikuu tulee varmaa nopee" "Kohthan on jo helmikuu ja puol vuotta" No jepjep. Tänään on se helmikuun 9. ja se kuuluisa puol vuotta!

Miltä nyt tuntuu? Jos ajattelemalla ajattelee niin pahalta ja hyvältä samaan aikaan. Koska kun ajattelemalla ajattelee kotiinlähtöä niin tuntuu myös pahalta ja hyvältä samaan aikaan. Toki kotiin haluaa, mutta täältä ei halua lähteä. Ongelmallista. Onneksi edessä on vielä kuusi kuukautta, jota tosin hupenevat liian nopeaa vauhtia.

Kuusi kuukautta. Tuntuu että tulin eilen? Okei ei eilen... Ehkäpä kaks viikkoa sitten!

PIUPAU mihin se kevät katos?! Vai kuuluuko amerikkalaiseen kevääseen toi -10°?! Hope so ei! NYT kun muistan niin ihmettelen täkäläistä lunta. Koska meillä helsingissä ei ainakaan tällästä ilmiötä (mun mielestä, joka ei takaa mitään) ole! Siis on niin kuin tuo reipas puoli metriä lunta ja siinä lumen päällä on peilikirkas jääpeite. Se on todella todella todella kaunista kun iltaisin ajelee ja kaikki valot heijastuvat jäähän. Jos sitä koputtaa niin kuulostaa aivan lasilta. Sitä pitää joka ilta siis ihmetellä suureen ääneen!

Mitähän tonne -10 pitäs pukea päälle...

Neppari!

"Hartfordissa Connecticutissa on saatu jo yli kaksi metriä lunta, kun talven keskiarvo tähän aikaa vuodesta on hieman yli 60 senttimetriä. Syracusessa New Yorkin osavaltiossa on satanut yli kolme metriä lunta, kun keskiarvo on 1,80 metriä." Lainattua MTV3 uutisista. Eli joo... Mutta siis toi lumi kyllä jo sulaa hurrrrjaa vauhtia kun on kevät kevät kevät! :) Postilaatikkokin näkyy jo!

Vihaan tietotekniikkaa. Haluun kirjekyyhkyt takas! Facebookinchatti ei vaan toimi ja msn ei päästä mua enää edes sisään. Eli omnomnom vaan tietotekniikka. Haistas kakan!
Tällä viikolla opittua; koko Suomi ei käytäkkään fikkari (SIVISTYMÄTTÖMILLE tiedoksi; taskulamppu) sanaa! Oon kovasti hämmentynyt tän tiedon tulessa esille. Oon iiihan pienestä asti luullu et kaikki sanoo fikkari. Muistan kuinka se oli pienenä vikkari! Höhöhöh maailmani romuttuu. Lisäksi opin että neppari on oikeasti painonappi ja neppari vain lempinimi. Ihmeellistä! Mutta tämän lisäksi opin että neppari on jossain päin Suomea näppäri. Joskus musta vaan tuntuu että oon eri planeetalta kun muut suomalaiset... mutta ei sillä, suomikoplamme on silti ihkuin!

Mulla on tulevaisuudella tuhat ja sata suunnitelmaa! Mutta katsellaan mikä niistä toteutuu. Pääasia miksi tää piti ilmottaa ni on se etten jää tänne toiseksi vuodeks. (Okei nyt ku meen sanomaan noin ni viikon päästä oon varmana jäämässä) Noei vai. Tuskin jään. On niin paljon muutakin maailmaa nähtävänä että pitää kiertää muuallakin! Ja nyt kun ei vielä ole opiskelupaikkaa joka sitoisi Suomeen (jos se siis Suomessa tulee olemaan) niin pitää ottaa kaikki irti. Pian opiskelen ja sit mulla onki jo punanen tupa ja perunamaa ja perhe ja ja ja eikä enää lähetä mihinkään.

Olin kovis au pair ja istutin lasta sohvalla tekemättä mitään 45 min! Mutta mitäs valehdellaan. Jos on "kipee" ni ei me hauskaakaan pidetä ;) "can I watch tv?" "NO" "can I play with Legos?" "Try to guess..." "No..."  Vain muutaman kerran sain kuulla "here is nothing to do!" Muahah!

"Haluutko et meen tohon parvekkeelle ni näät meiän rannan ja palmut?" Kuka tunnistaa itsekseen ni voi kuvitella mun ratkiriemukkaan ilmeen...

Philadelphian soul mate on kohta Delawaren soul mate! <3

Kuis täs nyt näin kävi?!

Illalla eilen tuliki sitten hyvä sää ja hostisä antoi jopa luvan poistua talosta! Kiltisti tottelin ja lähdin hakemaan ystävääni K:ta. Pientä sähläämisten jälkeen en parkkeerannutkaan autoa K:n pihaan vain piti kääntää ja jäädä odottamaan häntä. Käänsin ja käänsi ja peruuttelin ja menin eteen päin ja peruuttelin. Kunnes... olin jumissa. Kuului vaan tsiuuuuuuuuuuu ku pyörät löi tyhjää eikä auto liikkunut. K:n hostvanhempien avustuksella työnnettiin, kaivettiin, suolattii, hakattiin eikä se siitä liikkunu. Hävettikö?! Amerikkalaisella logiikalla pyörien ympärille (n 5cm pyörästä ympäriinsä) suolaa ja odoteltiin. Ei suinkaan lopputulos ollut että pyörä oli yhä syvemmässä kuopassa ja liikkui vielä vähemmän. Sitten suomalaiset tytöt keksivät "HIEKKA, sillä se lähtee" Noh... ei kissanhiekka toiminut ihan samanlailla kun oikea hiekka. Lopulta kahden tunnin päkertämisen jälkeen auto lähti liikkeelle ja tunnelma oli mitä mahtavin!
Kunne saavutin risteyksen mihin tullaan pientä ylämäkeä ja enkös sitten jäänyt siihen jumiin. Matkaa K:n talolle oli 70m mutta matkalla oli järkyttävä vesilätäkkö, joten takas ei ollut menemistä. Sitten huusin K:lle että lapio ois taas poikaa. Ystäväni kirmasi luokseni, koska multahan myös loppui puhelimesta akku. Lopulta K:n hostisä soitti hinaaja palvelun ja sanoi meille "menee pari tuntia. Voitte istua autossa ja hakea vuorotellen täältä ruokaa" Selväpyy! Illan suunnitelmat oli siis selvät. Hetken kuluttua kuitenkin K:n puhelin soi ja sanottiin "tunti viiva puoltoista menee, vähä ruuhkaa!". Istuttiin, sählättiin, juteltiin, naurettiin, kiroiltiin (paljon), mietittiin, hypittiin ja "nukuttiin". Juoksin K:n kumppareilla vessaan ja K:n hostpoikakin soitti meille että ollaanko me kunnossa! Ja vihdoin hinaaja tuli.... kolmen tunnin päästä! Nousin autosta ja menin juttelemaan hinaajasedän kanssa "tuon töyssyn yli et sitte mukamas päässy?" Ei ku pääsin mut huvikseni tässä sua oottelin kolme tuntia, älyhoi! No setä kiltisti ja helposti veti mut taas liikenteeseen. "Muistakki painaa jarrua, koska tykkään mun truckista!" Homma hoitu kahessa minuutissa ja ajelin iloisesti kotiin ilman dinneriä!

PS. hätävilkkujen tikitys käy hermoille kolmen tunnin jälkeen.

Janiika, Janiika!

Nyt juhlitaan KOSKA oon saanu kuvat koneelle! Eli nyt saatte nauttia meiän lumisadosta! Plus joku urputti mulle tänää skypessä ettei mul oo ikin kuvia...

Vika ei oo enää pihasta kuten ehkäpä huomaatte! Se on meidän prinsessan 5v kakku. Oli muuten hyvää! Normaalisti Suomessa kakut on sellasia moni kerroksisia kermakakkuja vaikka millä täytteillä. Täällä on molemmat kakut ollut kakkupohja missä on tahnoja päällä. Makeeta, mutta hyvää kun ottaa piiiiienen palan! Okei siinä teille kakuista.
Rullasin ja rullasin ja rullasin 2000 kuvan joukosta näitä kuvia ja juuri kun näin ensimmäisen niin neiti, joka tässä hyörii mun seurana paino nappia ja hypättiin loppuun... Kiitos! 

Kuvista voitte siis päätellä että onko täällä lunta vai ei! Tänää kauheasti hehkutettu lumimyrsky tuli jääsateena, joka tarkoittaa sitä että pihalla oli 10 cm jääkerros. Istuttiin siis kaikki kotona kun ei autolla hirveästi kiinnostanu lähteä huitelemaan. "Kahteen päivään ei pitäs sataa mitään" lohduttavaa...

Olin hienosti varannut leffoja, mutta melko nopeesti ne vaihtu maratoonskypettelyyn R:n kanssa. Tai kuvaton.com-kuvien linkittelyyn ja molempien omien juttujen touhuiluun skype päällä. Näitä meidän skypemaratooneja vois vähä verrata siihen et maattas vierekkäin sängyllä ja juteltais. Mutta silti ne on mun arkipäivien pelastuksia.

Nyt on jälleen kiire (miks mulla on aina kiire kun bloggaan) kun pitäisi saada vaihdettua vaatteet ja naama kuntoon! Plus joku marakatti roikkuu mun selässä... mikä ei suinkaan helpota mun urakkaa!

PS. tän ja eilisen aikana tein niiiiiin suuren urakan yhden bloggauksen kanssa! Mutta sitä saatte oottaa siihen asti että oon taas vakituisesti Suomen kamaralla! Muahah!

PPS. tänää oli mun vapaapäivä, mutta miks koko päivä on kuulunu "Janiika, Janiika look that!" Janiika, Janiika guess what!"

PPPS. "hyvää matkaa" niille jotka matkalle lähtee! -.-

Would you please come little bit faster?

Nyt kirjotutututtaa ja jututututtaa eli pakko ottaa asiasta ilo irti! Vaikka kuinka päättäväisesti olin päättänyt että seuraan tekstiin tulee kuvia tästä lumimassasta niin eipä tuu! Johto ja kamera on eri kerroksessa kun minä = mission impossible. Plus tänään (+ huomenna) sataa sellaset 25 cm lunta lisää että senpä jälkeen lumikasat on vieläkin isommat. Miten mul on pieni kutkutus takaraivossa että keväällä saattaa olla pieniä kellaritulvia?

Eilen olin lumi-info-opus kun hostisää kiinnosti kuinka Suomessa selvitään lumesta. Esim mihin se lumi heitetään koska meiän pikkuisella kaupungilla ei ole enää vapaata maata mihin lumi pistää! Lisäksi se kyseli kuinka kauan siinä menee että se sulaa. Itsehän en Suomessa tollasiin asioihin kiinnitä huomiota; heebot laittaa lumen mihin laittaa ja se sulaa sitten kun sulaa. Sen tiiän että ku se sulaa ni on paljon hyi-loskaa.

Mutta tämän päivän ilouutinen on, että 27 päivää ni alkaa virallisesti KEVÄT! Helmikuu on viimeinen talvikuukausi eli maaliskuu tule jo! Pitkä ja kylmä ja luminen ja pimeä talvi on pian selätetty. Elokuussa tuntui että helmikuu tule ikinä ja nyt se on täällä! Huh.

Viime keskiviikkona siis tyttö oli koulussa huimat 1,5 tuntia ja ne puoltoista tuntia ovat olleet mun viimeset vapaatunnit. Torstaina ei kellään koulua. Perjantaina se on aina kotona. Maanantain tyttö köhi ja jäi kotiin (okei köhi pahasti! au pair muistutteli välillä hengittämään ettei tule paniikkia) ja tänään tyttö kotona ja koulu sulkee ovensa 10.55. Lumisade jatkuu huomiseen eli en edes unelmoi että huomenna olisi kellään koulua. Eli torstai, would you please come little bit faster? :) Okei tän päivän pelastaa aikataulun kohta 3.30pm dad should be home by this time! Mäpä olin kaukaa viisas ja hain eilen nipun leffoja joita voin tuijottaa lumen keskellä. Muutamasta päivästä oppineenä tänään kirjaston leffahyllyllä käy kato!

Loppuun aaww sniif söpöilyä. Koska täällähän voi mitä tahansa käydä koska tahansa eikä mikään ole ikinä varmaa niin olen päässäni pyöritellyt ajatusta, että kävi mitä tahansa en tule ikinä katumaan tänne lähtöä. Tiiän plaaplaa kielitaito, näkee maailmaa jne mutta ylitse muiden on maailman ihanin ystävä jonka täältä olen saanut! Kohtalo on jees, sydän!

Voi ny....

Okei nyt alan tosissani ärsyyntyä lumeen ekaa kertaan. Nyt ymmärrän kummityttöni ajatusmaailmaa. Siis täällä huidellaan yli metrin korkuuksissa eikä tätä yhteiskuntaa ole kehitelty elämään lumen keskellä. Itsehän en pihasta pois pääse ylämäen takia ja tällä hetkellä pihatiemme on muurautunut umpeen  50 cm lumivallin takia, joka on siinä aura-auton jäljiltä.

PS. kieliki palo. Voi ny vattu.

Freeeezing!

Monesti on pitäny päivittää taas blogia, mutta aina on aikaa ollut joku 10 min tai joku lapsista hääränny jotain. Mutta nyt pojat on koulussa, vanhemmat töissä ja ahh tyttö nukkuu. Eli nautin rauhallisesta aamusta.

Eilen oli muuten melkoisen historiallinen päivä, sillä satoi lunta (ja hitto sitä lunta tuli paljon) eikä koulua oltu peruttu. Ei edes delayta! Seittemän tuntia ne siellä oli. Koko päivän piti kyllä kytätä että jos tuleeki aikasemmin kotiin. Eilen puhuttiin että tänään olisi snow day, mutta onkin varmaan vasta huomenna. Tän illan LCC-tapaaminen siirrettiin lumisateen takia lauantaille.
Maanantaina täällä oli jäätävän kylmää. Aamulla herätessä -20°C, päivällä kyllä lämpeni hieman, mutta puoli minuuttia olit ulkona (varsinkin viisaana ilman hanskoja) niin tunsit kuinka luut vaan jäätyy sormissa. Sisälle tullessa sormia kirveli. Täällä muuten lasten ei tarvi mennä ulos välitunnilla jos on lunta. Ai että pitikö meiän vaikka oli pakkasta -100?

Jos jotain konkreettista täällä on oppinut niin enää en valita Suomen radioiden samojen biisien toistosta. Koska täällä radiossa samaa biisi saatetaan soittaa 9 min välein. Enkä valehtele. Suomessa biisivalikoima on runsaampi ulkomaalaisten biisien ansiosta. Täällä on jo exoottista musiikkia jos Britti laulaa. Välillä siis tekisi mieli hakata päätä seinään...


Okei kyllä sitä päätä voisi ihan muistakin asioista täällä hakata seinään. Nyt vois näyttää keskaria.

PS. mulla menee hyvin, no worries ystäväiseni!

PPS. painat kaasua, oot ojassa, painat jarrua, oot ojassa! Täällä on kiva autoilla talvella! :) varsinki tälläsellä pääkallokelillä. 

Winter, I guess?

Omnomomnom tekee mieli joulutorttuja ku näin Picnicin mainoksen tähtitortusta. Ja tässä kohtaa on turha alkaa huutelee että leivo niitä! Koska en koska oon laiska. Ja ajatushan on tärkein niin sydäntä oikeen lämmittää ajatus lämpöisestä tortusta kädessä. Tähän on syytä tyytyä. Paitsi että koska en saa torttuja nyt niin on Suomessa parempi olla oottamassa kasa torttuja ku meen ens viikolla suomeen, vai mitä äippä? (hyväksyn ees jos on taikinaa pakkasessa ja hilloa jääkaapissa ni voin tehä ite iiiiison satsin niitä). Eli kiva äiti ku käyt kaupassa ennen ku tuun :)

Kuvista joita eilen teille laitoin kiltisti voi päätellä että täälläkin on (oli) lunta! Okei sitä lunta on (oli) tooosi vähän ja sen takia varmaa toi imperfektimuoto on käytössä nyt. Mutta vaikka ei oo lunta niin pirun kylmää tuolla on. Pari pakkasastetta on paljon pahempi kuin vaikkapa -10°. En tiiä miks mutta jäääääätävää tuolla on. Onneks mulla on lämpöinen takki!

Mitähän muuta? Ei täällä sen kummallisempia tapahdu.  Joululahjat on kahta vaille hommattuina. Yksi lähtee tänään netistä tilaukseen ja toisen haen huomenna kaupasta. Eli checked ! Sitten vaa päivät rullaavat kohti joulua ja joulupäivänä kone rullaa kiitorataa kohti Suomeaa! (okei Lontoon kautta)

Nykyään mun on jo vähän enemmän rakkaus-rakkaus-suhde englannin kieleen. Edelleen ajattelen että suomi on kielenä rikkaampi kuin englanti. Tarinoita ja lauseita on helpompi värittää suomen kielessä kun englannissa. Edelleen juurikin niiiin pilkuntarkan kieliopin takia. Suomessa riittää että laitat sanat peräkkäin ni saat aina jotain viisasta aikaiseksi. Tykkään jopa nykyään puhua englantia, jossain määrin jopa enemmän kuin suomea, mutta jos on koviakin juoruja ja on mahollisuus vaihtaa suomeen niin aika nopeasti sekin käy...

PS. Mihin tää kaikki aika katoaa?

PPS. harkinnassa on postaus englanniksi! :)