Näytetään tekstit, joissa on tunniste myrskyjä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste myrskyjä. Näytä kaikki tekstit

maanantai 20. kesäkuuta 2011

Never say never!

Pakko muistuttaa että tällä viikolla ihku ihku ihku ihku ihku ihku Delaware tulee tänne ja sielunsiskojen matka alkaa. Viikonlopulta on siis luvassa vloggaus ala Janiika ja Roosa. Päätöntä menoa ja huonoja vitsejä luvassa ;)

Viikonloppu taas hurahti ohi ja elokuvia tuli katsottua viisi. Hups. Lauantaiaamu kuitenkin starttasi sillä että pyyhälsin lääkäriin. Nyt sitten lähetän lippuset vain matkavakuutukseen ja toiv saan rahani takaisin! Ja kyllähän se lääkäri kertoi että mikä käsiä vaivaa mutta muista sitä minä en enää. Sain rasvaa ja jauhoa, jota laitetaan veteen ja siellä lillutetaan käsiä. Nyt muutaman päivän jälkeen se pahin eli kutina on loppunut!

Mutta lauantaina suomi K majoittui meille ja linnottauduttiin mun huoneeseen ja katsottiin neljä leffaa; Justin Bieber, Burlesque, Backup plan ja Brothers. Backup planin oon nähny jo kahdesti mutta se on niiin söpö ja hyvä! Justin Bieber... hmm.. Kesti miltein kaks tuntia ja ekan 10 min jälkeen oli vähä olo että mitä näillä on enää kerrottavaa, mutta totta kai hyvään elokuvaan mahtuu myös jännitystäkin ;) Brothers.. En tykänny. Burlesque... Tykkäsin.
Lauantaina saatiin myös USAn liput tehtyä ja nyt on muistoja yhteiseltä vuodelta! Suomi K lähtee siis huomenna Bostonin kautta Kalifornian lämpöön. Vastahan meillä oli se 10 kuukautta edessä? Nyt se on takana. Suru.

Sunnuntaina eksyttiin läheiseen villageen tutkiskelemaan maailmaa ja ihailemaan rannan maisemia. Oli taas kiva päivä, joka päättyi niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin kauheaan väsymykseen. Kuitenkin kuvia tuli matkalta mukaan.











Perjantaina opin taas aivan uuden käsityksen sanalle ukkosmyrsky. Siis oli aivan talon päällä. Seinät ja ja koko talo tärisi ja tutisi ukkosen voimasta. Samalla sekunnilla kun salama löi niin kuulosti siltä että taivas repeäisi. Satoi kaatamalla ja niin lapset kuin au pairkin pelkäsi. Illemmalla lähdin ajamaan niin yhden sillan alla oli kolme autoa, joista näkyi katot pelkästään... Hieman vettä!

Alle 40 päivää kotiin tuloon. Outoa?

perjantai 10. kesäkuuta 2011

Friday, friday, friday!

"C is at the baseball party. He is eating pizza and popcorn and candy and the two of you, you guys are stuck at home with me, sounds fun?"

"Today, I really hate you!"

"How about popcorn and if you guys can skipt the bath?"

"OKAY! I love you again"

:))

perjantai-iltani on tälläinen.

Työtunnit tänään: 16.

Hauskaa. Not.

Mutta; VIIKONLOPPU! 

PS. eilen muuttui sitten koko käsitykseni ukkosmyrskystä. Nimittäin amerikkalainen ukkosmyrskyhän tulee sitten ihan voimalla kun on tullakseen. Silti rohkeena suomalaistyttönä uhmasin sateenvoimaa ja ajelin Kn luokse. Hostisä tuli kotiin ja kysyin että onks ulkona vielä kylmä. Sain piiiitkä katseen vaatteisiini (shortsit ja t-paita) "joo mut siel sataa". Sitten livahdin eteiseen ja sujautin flipflopit jalkaan "siel sataa, sataa, sataa?" Ei vissii sulattanu suomalaisen sisua. Hitto kerta ku kesä on ni kesävaatteita käytän. Eikä siel ollu kylmä ja eihän ne flipflopi hirveesti vettä pidä (vähemmän jopa ku Coachin ballerinat!) mutta pyhpah! Ei sade tapa. Samalla sekunnilla kun astuin terassilta pihalle ni taivas repesi ja hostisä varmaa sisällä hihittelu mulle kun en suostunu ees sateenvarjoa ottaa...

PPS eilen ukkosen aikaa päätin että joku kerta ku tääl ukkostaa ni meen sellaselle paikalle mistä saa kuvia ja otan niitä niiiiiiin kauan että saan salamasta kuvan. That's the plan. Katellaan monta ukkosta istun jossain kuvaamassa.

torstai 23. syyskuuta 2010

Supernanny!

Elossa ollaan. Tytön luokkalaisten äitien mukaan olin miltein kuolemansairas. Jepjep siis yhden päivä kuumeessa. Hostisä oli mennyt kertomaan eilen kun vei tytön kouluun ja nyt sain sellaiset kyselyt että olenko kunnossa...
 Tänään siis aloitin työn teon jälleen. Vähän on ollut lämpöä pitkin päivää mutta ei pahasti. Ei tuolla sängyssä enää jaksa makaa. Hulluksi tulisin.  4 vapaatuntia meni katsoessa leffoja ja skypessä höpötellessä. Uneton Seattlessa on vielä kesken, mutta prinsessan päiväkirjat2 sain loppuun. Ja kyllä; itkin lopussa!

Muta se ei nyt ole uutta. Siis että itken leffaa tai tv:tä katsoessa. Mutta kyllä nyt ketä tahansa itkettää kun teinimonesteri on yhtäkkiä kruunajaisissa ja hänet kruunataan kuningattareksi ja sen lisäksi löytää rakkauden? :) tai sitten ei. No anyway. Yritän joku pv katsoa Uneton Seattlessa loppuun.

Toivottavasti pääsen tammikuussa Seattleen ja voidaan R:n kanssa käydä ettimässä meille Derekit. :) yksi suunnitelma on hankkiutua neorologiselle vastaanotolle ja toivoa että Derek Shepherd on töissä. Eikä Meredith ole lähettyvillä. Mutta tätä siis ehkä luvassa tammikuussa.

Eilen taas illalla tyttö yskitti niin että teki ihan pahaa kuunnella. Tuntuu ettei pieni saa enää henkeä. Hostisä kertoi aamulla että oli yskinyt niin kovaa että verta alkoi tulla nenästä. Tuli olo että hostisä on kohta ovella koputtamassa että lähtee tytön kanssa sairaalaan kun ei hengitä. :( Onneksi ei kuitenkaan. Mutta pahaa teki kuunnella.
Ja eilen illalla ennen yskimistä tuli ihan hirveä ukkonen. Se jyrisi niin kovaa. Ja salamoi 5 sekunnin välein. Pesin hampaat kädet täristen kun en halunnut sähköjen menevän ennen kun pääsen sänkyyn. Onneksi ei vissiin sähköt ollenkaan lähteneet. Läheiselle kadulle oli puita kaatunut ja kouluun piti kiertää toista reittiä. Amerikassa KAIKKI on isompaa. Myös myrskyt ja ukkoset.

Tajusin yhtä blogia lukiessani että JAAHAS enpä ole huonettani täällä vielä julkaissut. Kukaan ei varmaan arvaa kenen blogia luin. Hihihaa. Mutta siis! Tässä on huoneeni. Oma pikkumajani. Ja vessani. :)


Nyt tulikin mieleen, että muistini on huono. Pojat tuli tänään koulusta ja jouduin ko-men-ta-maan niitä. "I CAN'T HEAR YOU!" HHAHAHAHAHAHA. Tuota kuulin jatkuvasti. Sitten murhaava katse ja tiukka sävy niin johan istui toinen poika tekemässä läksyjä ja toinen syömässä hiljaa ja kiltisti. Tän tätin kanssa ei pelleillä (; Mutta tämä päivä päättyy tänne:


Nautin teidän puolesta myös tuosta suussa sulavasta kanapastasta ja kuvassa olevasta juustokakusta!

lauantai 18. syyskuuta 2010

I wanna celebrate and live my life

Päivitys on ollu mielessä kyllä kovasti mutta aina tulee jotain ettei saakkaan aikaiseksi. Plus viime tekstistä on jotenkin vaikea jatkaa. Se on tavallaan alun loppu ja nyt alkaa lopun alku. Siitä on esimerkkinä se, että istuin autonratissa ja kiltisti odotin että liikennevalot vaihtuvat vihreiksi. PAM! "H****tti mä oon tääl vielä oikeesti 10 kk"

Ei se ollut koti-ikävähetki eikä surullinen tai pakokauhu. Se oli vaan pamaus päässäni että täällä tosissaan ollaan vielä tovi jos toinenkin. Istun niissä samoissa valoissa vielä luultavasti satoja kertoja. Kierrän amerikkaa. Boston, DC, Seattle, Miami, Key West, California, NYC, NYC, NYC, NYC, NYC ja NYC. On se ihmismieli jännä.

Melkein ensimmäinen asia kerrottavaksi on se että tänään en ole tehnyt m-i-t-ä-ä-n. Tai kävin pankissa. Ja ollut tietokoneella. That's it. Toisaalta tämä päivä tasoittaa eilistä lasten kanssa oloa jota kertyi se 12h. Putkeen. Ilman taukoa. Ilman hetkeä ettei yksikään lapsista olisi ollut mukana. Okei oli yksi puoli tuntinen mutta sen ajan vietinkin katsellessa noin 50 muuta muksua. Että joo...

Eilinen oli tähän asti kivoin työpäivä. Ja ihmettelen, että miksi ihmeessä, koska tytöllä ei ollut koulua! Eli kirjaimellisesti tein töitä. Mutta tykkäsin päivästä :) Aamu alko pään hakkaamisella seinään ja ajatuksilla; olen huono au pair ja lapset eivät minusta tykkää. Noh näiden ajatusten jälkeen oli kiva mennä alas ja tajuta, että istut kahdestaan tytön kanssa olohuoneessa. Ja jep tyttö huutaa ku pieni eläin isänsä perään joka lähti töihin. Niceee. Time outille tai lopetat itkemisen, sanoo au pair ja tyttö on hiljaa. VOITTO!
Ennen uimakouluun lähtöä pyykit koneeseen ja kun se piippasi valmista niin olin valmis heittämään pyykit kuivausrumpuun, mutta vaan eipä ei. Kuivausrumpu on täynnä hostvanhempieni vaatteita. Riemunkiljahduksia ei kuulunut. Mutta fiksuna likkana päätin etten lähde viikkaamaan niitä vaatteita siinä ärsytyksen tilassa vaan voin tehdä sen myös uimakoulun jälkeen. Mun likka muuten ui kohta ilman kellukkeita (; proud of her!

Fiksun päätöksen jälkeen hostvanhempien alusvaatteiden viikkaaminen ei ollut edes niiin paha homma. Skypettelin mamman kanssa samalla ja annoin hänelle suuuuuurta nautintoa kun sai katsella kuinka hänen tyttönsä viikkaa muiden vaatteita! Uimakoulun jälkeen fiilis kohosi kohoamistaan ja lopulta illalla kävin hymyssä suin nukkumaan :) Ei voi muuta todeta kun että on se kiva olla nainen. Tajuu taas ken tajuu.

Eilen illalla työpäivän jälkeen oli vielä koulun juhlat, joissa juhlittiin koulun alkamista pizzan, hodarin, tanssin, kilpailuiden ja DJn kera. Unohtamatta cookieta ja brownieta! Meno oli yllätys amerikkalaista, mutta tykkäsin. Livahdin oman pizzanpalaseni kanssa tanssialueen nurkkaan ja katselin iloisia lapsia ja heidän tanssimoovejaan. Tänään on hieman harmittanut etten ottanu kameraa mukaan mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi :) Siellä muuten jaettiin ruotsinlaivoilta tuttuja valotikkuja/rannekoruja mitä ikin onkaan. "One for each!!" meillä oli lopulta niitä autossa 24... Kaksi nuorimmaista olivat niiden kanssa pimeässä kun valolyhtyjä!

Joku saattoikin nähdä uutisista, että torstaina New Yorkiin iski odottamaton myrsky. Okei kyllä täällä tiedettiin että voi tulla vettä, mutta se määrä ja voima ja ukkonen! HUH. Sitten päätin lähteä ulos suomi K:n kanssa ja autopaikkani on pienen mäen alla tuossa pihassa. Viemäri on autoni vieressä. Avasin autotallin oven ja minua odotti 10 cm vettä. Kangaskengät oli ehkä se huonoin vaihtoehto siihen hetkeen. Mielessäni oli vain "HALUUN KUMPPARIT". Joku oli rempannu pihalla torstaina ja meiän katu ja viereinen katu oli täynnä remontoijan lautoja! Niitä hän sitten seuraavana päivänä keräili. :) Nice job!

Kohta täällä alkaa holiday season eli Halloween-thanksgiving-joulu-uusvuos-putki. Mikä tarkoittaa paljon vapaita koulusta ja paljon vapaita töistä = paljon vapaata au pairille! Uuden vuoden jälkeen ollaankin jo melkein vuoteni puolessa välissä.

Kirjotan liikaa. Anteeksi. Mutta jotka minut tuntevat niin voivat todeta että puhun myös paljon, joten... MUTTA viimeinen asia ehkä. Ilmottauduin ensimmäiselle kurssille! Siellä olen siis 22.-24.10. Pitäisi kaksi esseetä saada väsättyä. Kiinnostus; NOLLA. Toinen on 5 sivua itsestäni ja toinen on 5 sivun tutkielman jostain mikä liittyy USAhan. Muutamia ei varmasti ihmetytä valitani; Grace Kelly. Olisin halunnut Audrey Hebrunin mutta kun hän ei liity amerikkaan niin ei käy. Toisaalta Grace Kelly on enemmän minä itselleni.

Olen hypännyt ja siipeni kasvavat matkalla :)