kolmas puhelu

Eilen siis hostäiti soitti. Oltiin isän kanssa sovittu että soittaisi viideltä meidän aikaan, mutta puhelun soi vasta yhdeksältä! Mutta annan anteeksti hostäiti oli töissä, joten sen takia toki venyy.

Äidin kanssa oli tosi kiva jutella! Tultiin heti alusta asti hyvin juttuun. Esitti paljon tiukempia kysymyksiä kun isä. Esim. miten odotat saavasi au pair vuodelta? ja tunnenko oloni mukavaksi asua 4, 7 ja 9 vuotiaiden lasten kanssa? Vastailin kysymyksiin parhaani mukaan. Äiti itse sanoi että toivovat au pairin olevan lasten isosisko eikä pelkästään työntekijä. Tästä olimme täysin samaa mieltä ja itsekkin tein selväksi että haluan perheen kanssa aikaa viettää. Varsinkin 4 vuotiaalle isosiskon merkitys on iso. On kuulma ihan nykyisen au pairin pauloissa :D
Äiti myös sanoi että hostisä on ihan in love with you! Isän mielestä en lähde vain USA:han hengaamaan vaan oikeasti asetan lapset etusijalle. Isä esimerkiksi kysyi opiskeluista mitä haluaisin opiskella niin vastasin vain että voitaisiinkohan asiasta jutella hieman myöhemmin kun haluan ensin keskittyä lapsiin ja tottua kieleen. Oli kuulma nappi vastaus isän mielestä :D

Perheen todella monella ystäväperheellä on au paireja. Niillä on jo kunnon suunnitelmat miten tutustuttaa meitä keskenään :D Vissiin nykyinen au pair oli aluksi ollu yksinäinen, joten ovat asian suhteen nyt viisastuneet ja tajunneet että voivat juuri tuolla tavoin auttaa. Olisin siis perheen toinen aupair.
Pidän siis perheestä todella paljon. Toivon että pian tulisi myöntävä vastaus minulle myös. CC-toimisto pyysi laittamaan pientä informaatiota puheluista, joten eilen lähetin sähköpostin. Kerroin olevani todella tyytyväinen perheeseen ja voisin hyvinkin mennä tuohon perheeseen jos he vain minut valitsevat. Odotellaan vastausta.

Jos nyt he minuun päätyvät niin sitten pitäisi vissiin lähtöpäivää alkaa lyömään lukkoon. Itse voisin lähteä vaikka huomenna muttaa :D Perhe haluaan minut siis heinäkuun lopussa tai elokuun alussa. Itse olen vähä miettinyt 19.7 päivää, mutta katsellaan mitä perhe haluaa! :)

Toivottavasti perheeltä tulisi pian päätös ja CC:kin vastaisi minulle nopeasti sähköpostiin! :)

Puheluita!

Nyt on puhelut nro 1 ja 2 takana! Huomenna on kolmas edessä. Sillon vissiinkin sitten juttelen äitin kanssa! Odotan jo sitä.

Ei sillä että isässä olisi jotain vikaa eheiii! Isä on just kiva ja rennon kuulonen. Kokonaisuudessaan perhe kuulostaa juuri siltä että TUONNE HALUAN! Mutta kyllä isän sähköpostista ja puheista päättelin, että he myös minut haluavat. Mutta ei innostuta vielä liikaa etten sittä putoa korkealta ja kovaa. Uskallan hengähtää vasta kun kuule CC:ltä tai perheeltä itseltään että ottavat minut. Lapsillekkin sanoi kyllä että "Olkaa kiltit hiljaa, puhun tulevan aupairin kanssa" :) hymyilytti kovin tuon jälkeen!

Haluaisivat mut sinne tuossa heinäkuun lopussa mikä on juuri passeli! Ehdin tehdä kesän täällä asioita tärkeiden ihmisten kanssa ja pitää läksiäisiä vaikka monet :D Sitten kavereiden alottaessa koulu tämä tyttö ottaa ja lähtee Amerikkaan. :)

Eilisessä puhelussa englannin puhuminen puhelimessa tuntui kamalalta. Tänää hostisä vitsailikin puhelimessa että taisi olla ensimmäinen kerta kun puhut englantia puhelimessa :D tänään onneks puhuminen oli jo luontevampaa ja osasin ilmaista itseäni kunnolla! Varmaan myöskin hostisän lähettämän sähköposti jossa sanoi minun puhuvan hyvää englantia rohkaisi vain kunnolla puhumaan.

Perheessä tuntuu kaikki matchäävän juuri eikä melkein! Eli kyllä ne siellä Bostonissa työnsä osaavat. :) Kiinnostuivat kuulemma minusta työkokemukseni perusteella ja vaikutan henkilöltä joka pärjää niin pienten kun vähän vanhempienkin lasten kanssa. Mikä pitää kyllä paikkansa, vaikka itse sanonkin.

Mutta huomisen puhelun jälkeen ollaan taas astetta viisaampia! :)

THE phone call

Tsuippadaippa!
Perhe sieltä Darienista lähetti sähköpostia! :) Coool! Ollaan nyt sovittu, että perheen isä soittelee minulle neljän aikoihin. Sähköpostien perusteella mitä eilen vaihdettiin niin vaikuttaa vielä mukavammalta perheeltä! Ja kuvat lapsista. oivoijoijoi <3 sulosia :)
Kyllä ois niin huippujuttu jos eka match ois perfect. Lähtöpäiväksi ehdottelen tiuhaan sitten 12.7 :) Ois juuuuri sopiva aika lähteä. Jo senkin takia että Nykissä on taaatusi 100° lämmintä :D Ja siis tämä Darien on 30 min junamatkan päässä grand central terminalista. BONUS! Sitäkin oon jo ehtiny pohtia että kuulunkohan sitten niihin joita tullaan hakemaan training schoolista. Muttaaa jos oottaisin nyt esin tuon puhelun ja mahdollisen huomisen puhelun ja vielä mahdollisen kyllä-päätöksen perheeltä.

Peruna ku kurkku on kipee ja vähä korvaanki sattuu. :( Kipeenä ei halua olla. Pitäs aamupala käydä vetäsemässä naamaan ja sen jälkeen suunnata bikinit päällä tuohon pihalle ottamaan aurinkoaa!
Life is goood :)

Oon matchejä pystynyt oottaa ihan tosi rauhallisesti! Ei yhtään hermoilupäivää, ei pään hakkaamista seinään. Toisin kun tunnuksia odotellessa :D jotenkin tämän matchäilyn kanssa on ollut ole että tulee kun on tullakseen! Matkaan lähden oli kuukausi sitten heinä- tai syyskuu! Onneks nyt tämä tuli ja on vielä pysynytkin siellä niin kauan että puhelimeen pääsen puhumaan! Jei.

Mitä ajatuksia minulla on tällä hetkellä vuodesta? Hmm. Juuri nyt on mahtavaa innostusta perheestä ja jännitystä tulevasta. Toivoisin olevani training school viikon perjantaiaamussa odottamassa perheen näkemistä. Sen jälkeen tiedän arjen alkavan rullata normaalisti eteenpäin ja elän siellä USA:ssa "joitankin varten". Minulla on missio jonka suoritan parhaalla mahdollisella tavalla yrittäen pitää lapset onnellisena elämästään. Aluksi tuo paljolta kuulostava vapaa-aika mitä minulla on jää kyllä hyödyntämättä. Haluan olla perheen kanssa ja tulla osaksi perhettä enkä olla vain joku lastenhoitaja, joka työt tehtyään katoaa omaan huoneeseensa tai pois kokonaan talosta. Toki alun jälkeen aikaa vietetään muidenkin kanssa, mutta alku on hankalin ja sen pyhitän perheelle! Olipa sekavat tunnelmat :D

mutta enköhän päivittele hieman lisää iltapäivällä kun puhelu on ohi! Varsinkin jos jo jonkun päätöksen puhelimessa antavat :)

GOOD LUCK JANIIKA