tiistai 5. heinäkuuta 2011

It was perfect.

Silmät lurpsuu kiinni mutta tsemppaan ja pinnistelen tekstin viikonlopusta! Tai varmaankin tekstin maanantaista.
"Huisii! Tänää on niinku Independence Day in the USA ja vuoden päästä mäki oisin siellä mukana. Aika jännää. On kyllä ehdottomasti odotetuin juhla au pair-vuodelta. Thanksgivingiä moni on verrannut, että on vähän kuin Suomen joulu mutta ilman lahjoja. Ja no joulu on joulu. Mutta Suomen ja USA itsänäisyyspäivä juhlinnat eroavat melkoisesti. Jotenkin Suomessa tuntuu siltä että turhaa on kaikki kiinni kun ei ole mitään tekemistä. Paitsi sillä Suomen kermalla joka pääsee pressanlinnan juhlimaan."Kyseinen pätkä on lainattu vuosi sitten julkaisemastani blokkausesta, jolloin vuoteni ei ollut edes vielä alkanut. Kuitenkin odotin kovasti tuota 4th of Julyta ja vihdoin sen sain kokea!

Maanantai oli mahtavampaakin mahtavampi. Hymyilen edelleen ja olen edelleen yhtä hymyä. Amerikkalaisten tavassa juhlistaa itsenäisyyspäivää on jotakin hyvin ainutlaatuista ja nautin koko päivästä toooodella paljon. Suunnitelmissa on ensi vuonna matkata Bostoniin uudestaan ilotulituksia katsomaan ja ihanasta päivästä nauttimaan. 

Meininki oli siis sellainen että Charles joen molemmilla rannoilla ihmisiä lojui vilteillään ja söi ja jutteli ja pelasi ja söi vähän lisää. Illan aikana kuulutuksissa kerrottiin paikalla joen rannalla olevan 800 000 ihmistä. En tiedä oliko veneilijät laskettu mukaan. Mutta toisella rannalla on konserttilava, josta soitettiin kaiuttimien kautta koko päivä musiikkia. Aurinko paistoi ja kaikki oli iloisia. Boston on kaupunkina niiin ihana että tälläisen päivän viettäminen siellä on pelkästään parhautta.

10.30 alkoi sitten tapahtumaan. Nimittäin tämä ilotulitushan ei sitten ollut mikään pikkujuttu. Koko homma oli suunniteltu niin että musiikki ja tulitteet sopi aina täydellisesti yhteen. Paukkui eri väreissä, eri tasoissa ja eri kulmissa. Juuri ku luuli nähneensä kaiken niin aina tuli uus OMG VAU reaktio. Ihmiset huusivat ja taputtivat koko 30 minuuttia. Loppuhuipennukseen ei löytynyt enää edes sanoja.

 sunnuntai-ilta ja synttärijuhlat nro 3!














Rakastuin 4th of Julyhin täydellisesti. Se on täydellinen päivä. Se kiteyttää amerikkalaisten isänmaallisuuden ja sen hengen, joka tässä maassa vallitsee. Kaikki nauraa ja pitää hauskaa yhdessä. Suurin ero suomalaiseen samankaltaiseen tapahtumaan oli se ettei sillä kukaan örveltänyt kännissä. Oli ihana nähdä että juhlalla voi olla jokin muukin tarkoitus kun humala.

Maanantaina eksyttiin myös akvaarioon kaloja pällistelemään. Sieltä on tuossa myös muutamia kuvia. Mitähän muuta? Ainiin! Koristamme nyt sitten myös kahta bostonilaista lehteä kauniine hattuinemme! Valokuvaajat tuli ja pyysi poseerauksia. Tietä saatiin kävellä edes takas kun lehteen piti kuvia saada! Reissusta palautui kaksi melkoisen väsynyttä suomalaista viime yönä tai viime aamuyönä neljän aikaa. Onneksi toisen ei pitänyt herätä 6.20 aloittamaan töitä! Mutta kyllä oli sen kaiken arvoinen reissu!

4th og July oli just niin ihana kun oletin! Paras holiday omasta mielestäni ja todellakin vuoden päivien odottamisen arvoinen! Can we please go back? Or at least can I please come back next year?

2 kommenttia: