Ikävä on tunteista ikävin.

Voisitko tulla takaisin? 

Välillä toivon että ois vasta toukokuu ja oltais vasta DCssä K:n kanssa. Välillä toivon että ois se ilta kun viimeisen kerran halaan K:ta ja itken silmäni pihalle. Välillä toivon että olisi perjantai ja olisin jo matkalla Suomeen. Jos alku oli tunteiden vuoristorataa niin tällä ei enää edes löydy sanoja. Tässä mennään turbotehoilla ylös ja alas, kyyneleistä hymyyn, innostuksesta ahdistukseen. Just nyt... jos vaan saisin nähä K:ta ja jutella. Se ois se mitä mä tarviin. Tuu takas.