sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Everyone dies but no everyone lives.

Siis ei tästä tuu enää yhtään mitään. En kestä en kestä en vaan yksinkertaisesti kestä! Se on loppu ny.

Ensinnäkin siis kaikki hyvä! Oon siitä kyllä päässy tosi hyvin irti mutta tää viikonloppu (okei tää sunnuntai) oli poikkeus ja hirvee olo. En kykene antaa itelleni anteeksi. En kestä itseäni tämän päivän syömisteni takia. Siksipä huomen illalla suuntaan salille ja tuijotan Greyta kaksi jaksoa eli rääkkään itseäni 82 minuuttia. Tiistaina, keskiviikkona, torstaina ja perjantaina sama. Ei muuten tästä tuu yhtään mitään. Plus ensi viikonloppua en halua edes ajatella...

Toinen se on loppu ny ni on shoppaus. Täten ilmoitan itteni kuukauden ostoskieltoon. Eli musta tulee kotihiiri. Koska täällä ei vaan voi poistua talosta ilman että tuhlaat rahaa kamalia summia. Ihmekkös kun harva au pair pystyy vuotensa aikana säästämään! Sitä rahaa vain palaa kaikkeen.

Eli tästä eteenpäin tiukka linja herkuttelussa jatkuu plus kaiken maailman kortit, jotkat käyvät maksuvälineenä pysyy visusti piilossa. Ai niin ja itseni rääkkääminen salilla. Tervetuloa siis tulevaisuus!

Huomista ootan niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin innoissani. Koska on maanantai ja laiskamadot palaa töihin, jolloin Boston voi ottaa muhun yhteyttä. Jos näin ei ensi viikolla käy niin perjantaina marssin itse sinne vähä jututtamaan työmoraalista. Niin ja eihän niillä siellä oo muitakin au paireja hoidettavana kun mä...

Tänään oli superhauska päivä New Yorkissa! Aamulla soi kello ja valmistauduin. Pikaisesti käväisin koneella josta selvisi että kellot oli siirretty. Hetken tsuumailun ja tutkailun päädyin tulokseen että kännykkäni oli ite siirtäny itsensä oikeaan aikaan eli ei tapahtunut katastrofia! Junalla matkattiin tuttuun tapaan ja ryydyttiin penkeillä. Metron kautta kirmattiin Madame Tussaudsiin, jossa on siis vahanukkeja tunnetuista henkilöistä.





Nukkejen seasta matka jatkui kierrellen ja kaarrellen Hard Rock Cafen ja Times Squaren kautta koht Macy'sta, jonka ympäristössä vietettiin tunti jos toinenkin. Sitten kuitenkin katsahdettiin kohti taivasta ja Empire State Building seisoi vieressä niin päätettiin lähteä uhmaamaan tuulta ja käväsitä huipulla. Jonoja oli tooosi vähän niin kuin muutenkin ihmisiä tällä hetkellä New Yorkissä, joten melkoisen sukkelaa sujahdettiin 86 kerrokseen.
Se tuuli ehkä kuitenkin kiusasi sen verran että piti lähteä nopsaa pois mutta tulipa Katjan must-see-listalta ainakin yksi kohta taas ruksittua pois! Seuraavan kerran on luvassa sittenki vasta se museum of natural history. Ja ehkäpä Brooklyn Bridge! Kaikenkaikkiaan oli ihan mahtava sunnuntai ja vatsalihakset sai treenausta.

PS huomenna avataan puisto-kausi lapsen kanssa! Mahtavaa. Se on taatusti kevään/kesän merkki!

PPS kuukaus ja 7pv Miamiin! Mahtista!

PPPS siinä kierreltiin Disney-kauppaa ihan rauhassa K:n kanssa kun yksi työntekijä vanhempi mies tulee:
"Mitäs tykkäätte New Yorkista?"
"Tosi kiva paikka kyllä!"
"Mistäs ootte?"
"Suomesta... tai no ollaan molemmat au pairei ni asutaan tääl tää vuos"
"Aaa vähä kivaa! Millä järjestöllä ootte?"
"Cultural Care molemmat"
Tässä vaiheessa mis kaivaa taskustaan lompakkoa ja ottaa sielä käyntikorttiaan esiin. Olin ihan varma että mies haluaa meiät töihin itselleen silloin tällöin vahtimaan lapsiaan. Mutta ei! Esiin lävähtää Cultural Caren käyntikortti
"Mä oon LCC!" Molempien suut oli varmaa :o
Hetki juteltiin niitä näitä ja hän innoistui valtavasti kun kuuli pidennysaikeistani! :) Pieni siis se New Yorkin on!

4 kommenttia:

  1. Hienoa, teet hyviä päätöksiä. Olen aivan varma, että oletkin jo ostanut ainakin 10 vuoden varalle vaatteita yms yms kamaa, joten voit rauhassa piilottaa kortit ja rahat. Ja se toinen projekti on lähtenyt loistavasti käyntiin. Hyvä siitä tulee. Raiteillew palaaminen vie eteenpäin.
    Tämä blogi oli jälleen niin mukaansatempaava. Aivan kuin olisin itse ollut siellä paikan päällä. Olet kyllä taitava kirjoittaja ja tunnelman välittäjä.
    Isi lähti kiireellä junalle. Hän pyysi, että luen hänelle tämän blogin samalla kun hän valmistautuu. Ja niin luonnollisesti teinkin. Hän oli tosi tyytyväinen kuulemaansa ja lupasi junassa katsoa kuvat, jos onnistuu.
    Kiitos, että saamme jakaa tämän blogin kautta sinun kokemuksiasi. Kiitos, että jaksat kirjoittaa. Mamma

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia äiti! :) edes joku jaksaa kommentoida!

    VastaaPoista
  3. Upeita kuvia. Sähän voit lähettää Obaman kuvan kaikille tekstillä, että tulipa käväistyä tapaamassa Obamaa. Obama lähetti lämpimiä terveisiä pakkasen runnomaan Finlandiin.

    Mä tapasin muuten Lauran Akateemisesa kirjaostoksillani. Seuraa kuulema neitin blogia. Terveisiä. Iskä

    VastaaPoista
  4. Kiitoksii kiitoksii! :)

    Sarii voisinki huijaa ku se kuitenki uskois!

    VastaaPoista