Viime kesänä eksyin elämänkertojen ihmeelliseen maailmaan. Nyt olen tehny sinne paluun ja paluu on todella odotettu! Sillä 29.4 pidettyjen häiden innoittamana perehdyin Englannin kuninkaalliseen perheeseen ja erityisesti Prinsessa Dianaan. Kaivoin siis sen elämänkerran esiin ja nautin kirjan kautta Dianan elämästä.
Kesällä siis tuli luettua Grace Kelly ja Audrey Hepburn. Molemmat aivan mahtavia kirjoja. Ihmisenä tykästyin Grace Kellyyn enemmän, mutta kirjana tykkäsin enemmän Audrey Hepburnista. Nämä kaksi naista nousivat kärkeen esikuvieni listalla. Nyt kuitenkin Dianan elämää tutkineena voin todeta että ykköspaikka jaetaan nyt Grace Kellyn ja Dianan kesken. Näihin kahteen itseni on jotenkin helppo samaistua ja löytää yhteisiä piirteitä vaikkakin vain kirjojen sivujen kautta. Heidän kirjansa luo minuun uskoa että maailmassa on paljon hyvääkin terroristien ja sotien keskellä. Traagista että he molemmat kuoli auto-onnettomuudessa...
Jos saisin minkä tahansa toiveen esittää niin haluaisin edes toisen niistä kanssa päästä keskustelemaan. Näissä kahdessa naisessa on voimaa ja energiaa parantaa koko maailma. Dianan ei tarvinnut olla syntyperäinen kuninkaallisen perheenjäsen, että koko maailma rakastui häneen. Enkä ihmettele. Dianan kuvien näkeminen (kuten tuossa videossa) saa oloni rauhalliseksi ja siksi että hän hyväksyy jokaisen sellaisena kuin on. Diana ja Grace todella elivät auttaakseen muita ja sitä kautta sau hymyn omille kasvoilleen. Niin kuin joku kommentoi "Diana's smile is the prettiest in the world". Siinä on kaksi aitoa hymyä.
Nyt olen alla olevaa kappaletta kuunnellut taukoamatta. Olin 7-vuotias Dianan kuollessa enkä asiasta hirveästi muista. Tai muistan että kun hautajaiset tuli ja oltiin mökillä ja äiti itki kun pieni lapsi (sori äippä!). En silloin ymmärtänyt mitä maailma menetti. Nyt kuitenkin 14 vuotta myöhemmin sen ymmärrän ja todella haluan vaalia Dianan muistoa. 1.7.2011 Diana täyttäisi 50 vuotta. Jos oma äiti ei ois just maailma paras nii oisin Dianan mun äidiksi halunnu.
Tää postaus ei nyt hirveästi au paireiluun liittynyt mutta oli pakko. Oli pakko vaalia Dianan, Gracen ja Audreyn muistoja tässä blogissa. Kolme minua innoittamaa naista todella ansaitsevat paikkansa minun blogissani!
"She was just that kind of person that you just couldn't hate her."
Olipa kaunis blogiteksti. Sitä lukiessa tuli niin rauhallinen ja hyvä olo. Kiitos taas. Olet valinnut huippunaiset esikuvikseksi. Pidä heistä vaan kiinni.
VastaaPoistaTiedätkö, että ne ominaisuudet, joihin toisissa kiinnität huomiota, on myös sinussa itsessäsi:) Kuulut huippunaisten joukkoon!
Mamma
Oon kuullu tosta ominaisuus-jutusta myös vähä erilaista versioo ;)
VastaaPoistaVähän jännä että just tänään googlettelin Dianaa ja heti perään luin sun blogia ja olit just kirjottanu siitä :o :D
VastaaPoista