Perjantaina siis starttasin kahdentoista ja yhden välissä pihastamme suuntana Silver Bay, NY. Matkaan meni noin 4h20min ja välissä kolme pikku pysähdystä. Ja jotenkin tuo matka vain katosi ja tuntu samalta kun Suomessa kahden tunnin matkat seuralaisten kanssa! Mutta saavuin Silver Bayhin ajoissa ja jau kun oli kauniit maisemat.
Kampuksen edessä oli Lake George ja sen takana kohosi tuntureita. Aivan kun Suomen lappi. Lisäksi ruoska-aika toi oman mausteen hommaan. Tuntureiden rinteet näytti pieniltä palapeleiltä erisävyisine oransseineen. Kampus rakennuskin oli nätti ja vanha ja Silver Bay on todellinen romantic destination. Okei ilman sängyn natinaa... Ja kyllähän siellä yhdet häätkit järjestettiin viikonlopun aikana (;
Perjantai meni huoneessa jännittäessä saapuuko sinne suomalainen R vai joku muu! Ja pitkän odotuksen jälkeen oveen koputettiin ja kiljunta ja huuto alkoi nähdessäni R:n oven takana. Oli hauskaa! Ehdin perjantaina ilmoittaa meidät haluamille kursseille (siel ei ollu jätskin tekoo :( )
Lauantaina alkoi sitten opiskelu ja tsiiiiiiiiiiisus. Mitään en oppinut. Eka tunti oli Holidays in America ja luulin saavani tietoiskua Amerikan juhlapyhistä, mutta ei niin ei. Opettaja oli keksinyt 365 omaa juhlaa ja meidän piti keksiä miten niittä vietettäisiin. Esim Lost sock memorial day. Hyödyllistä siis.
Seuraava tunti oli tips to travelling to the USA. Siellä sit kuunnteltiin tätiä kuinka lapsia oli pelastettu sieltä täältä ja tuolta. Jei!
Käteen ei noista tunneista jäänyt mitään! Lounaan jälkeinen tunti oli scrabbookingia eli askartelua. Oli hauskaa ja vihdoin sai tehdä jotain omaa ja itsenäisesti (=yhdessä R:n kanssa)
Tän tunnin jälkeen sitten vapaa-aikaa joka meni juoruillessa R:n ja R:n kanssa huoneessa. Lopulta lähdettiin valokuvauskierrokselle ja saatiin ikuistettua nätti ympäristö!
Lauantai-ilta onki sitten ihan oma juttunsa. Ensiksi päivällisen jälkeen oli yhteistunti, jossa esitettiin näytelmä ohjaajan johdosta. Oltiin R:n kanssa (miten nii tehtii kaikki yhessä?) tuulilasinpyyhkijöitä! Oli ehkä hauskin tunti ikinä. Nauroin liikaa. Kesken näytelmän sitten lähti huoneesta valot ja sinne tuli mustia ukkoja meitä pelottelemaan. Silloin jo puristin R:n kättä ja toivoin että selviän elossa.
Näytelmän jälkeen jäätiin sitten odottamaan luokaan ja 15 ihmistä kerralla lähti ulos. Noh ulkona käveltiin muutama askel ja saavuttiin kummitustalon pihaan. Siinä pihalla meille kerrottiin kauhujuttuja talosta ja lopulta lähdettiin sinne sisälle. Olin paniikissa koko sen ajan kun siellä sisällä jouduin olemaan. Tärisin ja melkein itkin. Aivan pimeä talo, jossa ihmisä tulee vaan yhtäkki sua pelottelemaan ja paukuttaa ovia ja hyökkää selän takaa. HYI! Ehdin jo hengähtää kun näin ulko-oven että huh se on ohi. Eipä vaan ollukkaan. Ohjaaja sanoi "menkää tota polkua nii saavutte portille" "et oo varmaa tosissas?" "joojoo menkää vaa. Seuratkaa näit kolmea" ja kyseessä ei suinkaan oltu me kolme suomalaista tyttöä. Varauduttiin joka puun kohdalla että sen takaa tulee joku. Tie kaarsi koko ajan loivasti oikealle ja samalla sekunnilla kun sanoin "ton puun takana on joku" ja olin kurkkaamassa sinne niin kuulin karjuntaa, näin hullun kiiluvat silmät, "puuko" ja juoksevan miehen. Silloin melkein tuli itku. Ja olin varma että toi tappaa mut. Puristin molempien suomalisten käsiä ja yritin päästä karkuun sivuun. Se oli elämäni kamalin kokemus.
Loppuillan sitten sydän hakkas tuhatta enkä uskaltanu vessaan mennä. Ja maaliskuussa kun uudestaan tuonne mennään niin tota taloa lähellekkään en mene! Oon traumatisoitunu!
Sunnuntaina herätys, valokuvaus tunti, pakkaus ja lähtö! Tunti oli kiva paitsi että ulkona oli kylmä. Otettiin 20 askelta ja kuva. 20 askelta ja kuva. Vaikka ite sanonkin ni sain kyllä hienoja kuvia :) Kotiin päin pääsin lähtemään jo 15 vaill 11 ja olin 15 vaill kolme kotona. Täällä minua oli vastassa pelkästään hostäiti mikä oli ehkä hauskinta ikinä koska saatiin rauhassa puhua hänen Lontoon viikosta ja minun viikonlopusta. Hostäiti alko selittämään mitä olivat tehneet viikonlopun aikana ja oli ihan että mitäs muuta tehtiin. "Ööö mä olin vaan kaks yötä pois?" "ai nii joo". Mutta siis ei oltu toisiimme nähty yli viikkoon niin tuntui paljon pidemmältä ajalta.
Tällä viikolla on Halloween luvassa. Keskiviikkona on LCCn järjestämät halloween-partyt ja perjantai-illan luultavasti työskentelen. Lauantain on perheen järjestämät halloween-pippalot, johon olen mäkin saanut kutsua kolme suomalaista kaveria :) lauantai menee niitä valmistellessa ja sunnuntai-iltana on trick or treat-kiertua, johon perhe on ostanu minulle jo korinkin! Söpöä.
Ja TÄNÄÄN VOIN SANO, ETTÄ ENSI VIIKOLLA TULEE MUN VANHEMMAT ! JAUJAUJAUJAU! :)
Ai siellä oli oikein ruoska- aika, et puut oli kauniin väriset ;))
VastaaPoistaMut kivalta kuulosti, paljon tollanen viikonloppu siis makso?
275 dollarii :)
VastaaPoistaKylläpä olen odottanut teidän molempien tapaamista. Olette niin rakkaita.
VastaaPoistaKuulosti tosi pelottavalle tuo kummitustalo.
Olit kyllä rohkea nainen, kun uskalsit lähteä yksin ajamaan Silver Bayhen. Mutta se kannatti, kun jäi taas mukavia muistoja ja kauniita kuvia.
Halit mammalta
Voi Silver, vähän mulla on sinne ikävä! Oli niiiiin mahti viikonloppu.. Ja nyt kun katon noita kuvia niin ah-ei täällä phillyssä oo tollasia maisemia kun tää on niin karua seutua:<
VastaaPoista