Köh-köh-köh-köh. Tyttöä on tässä pari päivää hoidettu allergioidensa vuoksi. Aamulla, päivällä ja illalla hengitellään laitteen kanssa höyryjä. Päivän hoidan minä ja se on rankkaa katsoa kun pienellä on niin vaikea olla. Keuhkoihin sattuu ja tuntuu välillä että koko lapsi tukehtuu. Onneksi hyöryt helpottavat vähän ja jaksaa taas hieman. Yöt kun menee yskiessä niin päivällä väsyttää. Tänäänkin nukahti 3 min automatkan aikana takapenkille. Ajelin sitten taas hetken ympyrää kun en raaskinu toista heti herätellä.
Ja ettei elämä täällä kävisi tylsäksi niin ilmottaudun seuraavaksi potilaaksi. Päivällä oli jo tajuttoman heikko olo ja yhdessä lojuttiin tytön kanssa sohvilla. Pystyssä kun ei vain pystynyt olemaan. Hostisä ensimmäisenä kotiin tullessaan "Ou you look TERRIBLE! and you are so WHITE!" Tänks. :)
Nyt sitten illaksi onneksi rupesi vasta lämpöä pukkaamaan. Että katsellaan mitä yö tuo tullessaan. Lääkkeitä onneksi on, joten LIPPU KORKEELLA! Pienestä ei lannistuta.
Tänään pistin tilaukseen myös halloween asuni! MUTTA en paljasta sitä (; salaisuuksia. Saatte kuukauden odotella kuvia sitten! Ei kyllä kannata isoja odottaa. Pippalot sen sijaan ovat isot! Hostäippä ei kotiin töiden jälkeen tullutkaan vaan suuntasi suoraan johonki työtapahtumaan. Oivallinen päivä siihen kun oma työrupeamani pitkittyi kahdella tunnilla. Ei siinä muuten mitään mutta koko ajan sai sohvalta loikkia hakemaan sitä, auttamaan tuossa ja tekemään tätä. Mutta lapset <3 niin mitäpä en tekisi! Okei veden hakemisesta käydään keskimmäisen kanssa keskusteluita osataanko se tehdä itse vai tarviiko au pairin?
"Yhdysvaltain koillisrannikolla puolestaan on tavanomaiseen verrattuna edelleen kaksinkertainen riski jäädä hurrikaanin runnomaksi." MTV3. Oonko koillisrannikolla iskä? Vai itärannikolla vai missä mä oon?
Viime yönä tuli muutes nukuttua 11h kiitos migreenin. Josta en kyllä enää oo varma että oliko migreeni, jospa olikin orastusta tästä sairaudesta? Who knows...
JA AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA Himoshoppaajan uusin osa tuli mun readerille eli sairastuvalla on tekemistä. Eli voisinkin hipsiä hampipesulle ja reader kainalossa peiton alle. TSAU!
PS kuva musta mun rakkaan kanssa on matkalla! Ei huolta ystäväiseni!

Tiedätkö Janiika, että sun ehdoton vahvuutesi on välittää tunteita kirjoittamisen kautta. Tekstisi on niin vahvaa, että tunteet suorastaan huokuvat siitä. Mamma on niin ylpeä.
VastaaPoistaJa paljon parantavia haleja teille molemmille tytöille. Muistatahan vitamiinit, hedelmät ja kasvikset.
mamma
Moikka,
VastaaPoistaEnpä tunne USAn maantiedettä noin hyvin, että osaisin vastata. Kyselepä host-isältä tai Villanovan suunnalta. Paranemisia ja hyviä vointeja. Kuusi viikkoa ja sillä lailla niin siellä ollaan. Iskä
Pitää katella mistä selvitän et missä päin maailmaa mä oon :)
VastaaPoistaKiiitos molemmille! 6 viikkoa on viikko vähemmän mitä mä tääl oon ollu, eli menee nopsaa!
Muistatte tuoda mulle sit PAAAAAAAALJON tuliaisia suomesta! :))