Hello USA!

Jos tähän pitäisi saada järkeviä ajatuksia lähdöstä niin tuotan pettymyksen. Niitä ei vain ole. Päähäni ei mahdu ajatus vuodesta ulkomailla. Pakkaus sujui sumussa enkä ymmärtänyt ollenkaan että tässä pakataan vuodeksi. Huone tyhjeni ja pöydät ovat miltein paljaana. Lähes tulkoon koko elämäni on nyt tuossa pinkissä matkalaukussa valmiina lähtemään suureen seikkailuun matkaseuranani!

Kun erikseen ajattelee arkea perheessä ja perheen kans tulee kutkuttava olo vatsan pohjaan. Vissiinkin niitä kuuluisia perhosia? Muuten kun tulevaa ajatelee niin ajatukset on älyttömän vaikea pukea sanoiksi. Tai sitten onko niitä kunnollisia ajatuksia ei vain yksinkertaisesti ole.
Huomenna muka istun lentokoneessa T:n kera menossa New Yorkiin?

Hostperhe vaikuttaa kyllä niiin suloiselta =) kovasti kyselevät kuinka pakkaus sujuu ja kertovat ensimmäisten päivien ohjelmaa. Isä tulee lasten kanssa minut hakemaan bussilta. Jännää. Onneksi lapset ovat mukana koska isän kuvaan en ikinä ole nähny!

Mutta nyt

Kuullaan ja nähdään vuoden päästä (;