Thanks Random!

Mua ei kiinnosta kirjottaminen nyt... yhtään. Mutta yritetään repiä ja rämpiä nyt jotain aikaseks! Niin ja voin ilmoittaa nyt että se kuvapostaus tästä viikonlopusta ja edellisestä on joskus hamssa tulevaisuudessa tulossa. Voisin olla hyvä ja tänään laittaa kuvat koneelle. Ehkä. Jos ei laiskota.

Tää viikonloppu siis sujahti tuolla Philadelphian kulmilla Villanovassa. Okei hotelli ei ollu Villanovassa vaan siinä vieressä. Hotelli on siis perheessämme jo legendaksi muodostunut Random-hotelli. Onko nimi oikeasti tuo, se jääköön arvoitukseksi. ;)

Anyway viikonlopun vietin siellä ihkuraksupoksuveljeni kanssa hääräten. Ohjelmaan kuului KOP-mall, outlettejä, ruokaa, leffaa ja hengailua. Tuo kampus missä veljeni opiskelee ni iiiiiiiiihana. Ikuistin sitä valokuville, joita ihkuraksupoksuveljeni kovastikkin häpesi. Turistisisko oli kuulma nolo. Tiedänpä tämän viikonlopun jälkeen ostaa veljelleni Bruno Marsin levyn synttärilahjaksi!

Kaksi viikkoa ja kaksi päivää niin nähään taas Miamissa. Ja siellä sukukokukseen liittyy myös äippä ja iskä. Huisia. Varastin veljeni aikasemmin minulta varastaneen matkalaukun itselleni takaisin. Nyt on lentokoneeseen pelkkä carry on. Niiiiiin ja viikonlopun ainaka opin march madnessista (iiiiiso yliopistojen koripallo"turnaus") ja tadaa tänään pelataan finaali, jossa on tadaa UCONN! Go Huskies! Hetken mielessäni kävi jo kattoa mutta ei. Huskies voittaa kuitenkin. Koska UCONN on paras koska se on Connecticutissa. 

En ymmärrä millanen insinööri on keksiny rakentaa sillan johon yhdistyy noin viisi kaksi/kolmikaistasta tietä. Tuloksena ei ainakaan oo järkyttävä ruuhka.

Oli muuten hauska tulla kotiin kun hostäiti oli ihan kauhuissaan kun joku suomalainen au pair oli sanonut suoraan ei kiitos. "Ei kukaan hylkää perheitä". Naureskelin hänelle ja pienessä mielessäni mietin että itse olin sanonut ei kiitos jo kahdelle perheelle. Kuulma heille matchtaan jatkuvasti suomalaisia au paireja vaikka eivät niitä ole pyytäneet. Hostäiti jopa sanoi että tästä ees päin jokainen suomalainen laitetaan mun haastateltavaksi. Hahhaa!

Perjantaiaamuna tuli muuten shokkijärkytyssydäri ja kaikkea siltä väliltä. Sain sähköpostin, joka kertoi LCCmme vaihtuvan (taas). Hostäiti soitti että ei oo mahollista vastahan se alotti! Niinpä vasta tää meiän ihanan-ihanan-ihana-LCC alotti ja nyt jo lopettaa. En kyllä usko uutista ennen kun torstaina hänet nään ja kuulen omin sievin korvin tämän. Mutta kyllä se on meillä au paireille ja perheillä inhottavaa kun se luottohenkilö, jolle pitäis puhua kaikesta, vaihtuu 5 kk välein.

Mutta nyt on maanantain ja maanantain tarkoittaa työpäivää ja työpäivä tarkoittaa mahdollisia matcheja! Keep your fingers crossed!

PS seisottiin hissien edessä hotellissa veljeni kanssa kun mies tuli taaksemme "tää kukka mun rintataskussa sopii tosi hyvin mun alusvaatteisiin, haluutko nähä?" Veikkaan että ennemminkin näkemisen arvoinen oli ilmeeni...

PPS SOUL MATE FROM DELAWARE on palannut! <3