Finnish/English

Oon kuoleman väsyny. Tänään meen nukkumaan kuudelta. Tai sitten en koska oon sillon vielä töissä. Hauskaa. Kolme päivää töitä ennen lomaa. Kestänkö vai enkö kestä?

Ensinnäkin tää extension on nyt jymähtänyt paikalleen. Kaksi viikkoa sitten sain viime matchin ja nyt aloin LCC:ltä kyselemään että voiko CC "lopettaa matchayksen" koska olin nirso ja sanoin kahdelle ei. LCC (oikeastaan ex-LCCni tai pian ex-ex-LCCni) lupasi selvittää asiaa, joten katsellaan. Ei siinä siis mitään jos ei enää perhettä etsi (okei kertoisin kyllä palautelapussani mielipiteeni CClle mutta ei siitä sen enempää), mutta siis jos ei etsi niin ois kiva tietää ja suunnitella muuta kun odottaa elokuun toiseen päivään asti ja sit kuulla "noh lopetettiin se tossa huhtikuussa" Yea right, thanks a lot. En kyllä usko että on lopettanu...

Mulla on ollu vaikka ja mitä ajatuksia mitä pitäs tänne kirjottaa mutta nyt just väsyttää niiiiiin paljon etten muista niitä. Yks oli että mun huone on järkyttävässä kunnossa. Ootan lauantaita enenmmän kuin innoissani, jotta pääsen siivoamaan koko huoneen. Samalla katson myös matkalaukullisen tavaraa jotka annan vanhemmilleni mukaan kun he lähtevät takaisin Suomeen. He siis tulivat eilen Miamiin ja lomailevat siellä. Mokomat. Ne ei muuta tee ku löhöö. Just joo. Plus äitiini luultiin saman ikäiseksi kuin minua?!

Lupasin myös tästä ajattelu/puhe/sun muista kieli asioista puhua. Rehellisesti en voi sanoa millä kielellä ajattelen. Molemmilla ja sekaisin juuri niin vaikeasti että muutenki sekavat ajatukseni on vielä enemmän sekaisin kielimuurin takia. Jaksan kuitenkin ihmetellä omaa kielellistä kehitystäni koska lähtötasoni oli _surkea_. Esimerkiksi iltaisin lukiessani englanniksi kirjaa niin yhtäkkiä saatan tajuta että "en käännä tekstiä" päässäni vaan luen sitä samalalailla kuin Suomea. Siinä lukiessa sitten ihmettelen ja ihmettelen kuinka vaan luen sitä kuin vettä vain ja yhtäkkiä kahden sivun päästä tajuan että kirja on mennyt ohi intoiluni takia. Hyvä minä! Mutta jotenkin ajattelin aina että kääntäisin kaiken suomeksi pääni sisällä mutta en. Onhan suomi edelleen fluent ja äidinkieli mutta huomaan että tekstin ja sanojen tuotanto on helpompaa jollain tasolle englanniksi. Tätäkin tekstiä kirjoittaessa puhuin puhelimessa ja kyselin "onks se suomeks näin ja näin?" "voiks suomeks sanoa näin?".

Tänän juoksin sinne tänne ja tonne ja takaisin sinne. Käväisin koulujen alettua ostarilla ostamassa alusvaatteita ja paidan. No pääsin kotiin ja tutkin paitaani ja en suinkaan löytänyt siitä koko mötikkähälytintä. Huokailu ja kiroilu ja huokailu ja takaisin autoon ja Macykselle, jossa meni sekunti että se otettiin pois. Jo ensimmäisellä kerralla olin ajanut kotiin leffateatterin kautta mutta totesin sen olevan kiinni. No ajattelin josko se nyt ois auki ja taas kaartelin keskustassa tovin vain todetakseni sen olevan kiinni. Pankissa mies sitten asiointini jälkeen kysäisi "haluutkos jäädä kanssani ihastelemaan kaunista päivää?" Sori kiire kiire. Ja sitten seisoin koululla 20 minuuttia odottaen lapsen koulun loppumista. Se siitä kiireestä.

Mutta nyt aivosolut huutaa hallelujaa. Oon joutunu ajattelemaan koko päivän edestä tätä kirjoittaessani. Kiitos ja moimoi!