perjantai 21. tammikuuta 2011

How can I...?

Mites musta tuntuu että toissa päivänä vasta oli sunnuntai ja päivitin blogia? Kuitenkin siitä on nyt miltein viikko. En kestä tätä ajan katoomista. Joka viikko siihen turhautuu vaan enenmmän ja enemmän. Murr...

Toinen murr... äitin paketin piti tulla tiistaina eikä oo vieläkään tullut. Murrmurr. Haluun suklaata. Murrmurr. Soitan kohta ite Suomen Postiin ja kerron vähä faktoja, kuten muuten Suomessa meinasin tehä alakerrassa sijaitsevalle pizzerialle ("Mun iskä on niin iso tyyppi et se voi kaataa koko teiän yrityksen!"). Ei muulla kiirettä, mutta se suklaa tänne ja vähä äkkiä.

Tällä viikolla oli lapsilla sitte kaks päivää koulua. Mikä tietää au pairille kahta ylimäärästä vapaa-aikatonta päivää. Ei tossa lumessa muuten mitään vikaa oo mutta pliis päästäkää ne lapset kouluun. Eilen D oli kyllä sellanen sydänten sulattaja etten vaan kestä. Eka herra-minä-en-haleja-tarvitse tunki mun kainaloon ku pelkäs ääntä ja puristi mun kättä. Sen jälkeen tyhjennettiin astianpesukone (koska au pair vähä kouluttaa tekee kotitöitä) niin minä-vihaan-kaikkia-kotitöitä sano "saanhan tyhjentää sun kanssa huomenna uudestaan?" ja perään harvahammas hymy. Ne on ihania-ihania-ihania!

Eilen ahdistuin taas hirveesti ajatuksesta nimeltä lähtö. Pari viikkoa on puoleen vuoteen ja sitten tavallaan lähetään alaspäin. Mutta nämä on asioita, jotka pitää kylmän rauhallisesti tunkea taka-alalle ja unohtaa asia. Ikävät asiat ei oo kivoja...

Mutta koska oon vaan niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin hyvä niin sain mulle ja K:lle liput Broadwayn musikaaliin kaksi yhden hinnalla. Saatiin paikat katsomosta missä normaalinormaalinormaali-hintaset liput on 221 (siel on aina jotain tarjouksia, esim nyt noi paikat oli tarjouksessa 185) niin me maksettiin 69 per lippu. Oli niin sanotusti voittajafiilis kun tän löysin!

Eilen olin happy-happy-joy-joy jos ei oteta mukaan melkein itkua kun ajattelin B:tä tai kotiinlähtöä. Eikö muuten oo hassua kuinka kaipaan asioita kotoota mutta ei silti tunnu kivalta lähteä sinne?

Niin paljon kysymyksiä, niin vähän vastauksia...

PS. PAKETTI TULI!

PPS. R on ihanin, sydän.

6 kommenttia:

  1. Joo toi on hirvee tunne et tavallaan kaipaa asioita kotoonta mutta ei haluis lähtee täältä kulumallakaan :D Tulee niin sekava olo.

    VastaaPoista
  2. Olipa ihana ylläri sinun uusi blogi ja niin suloista tekstiä.
    Mamma

    VastaaPoista
  3. Pilvi: lopulta ku tätä koko sekavuutta miettii niin tulee olo, kuka lähtee au pairiksi? Mutta sitten taas... tää vuos on kyllä uskomatonta! Edelleen mulla tulee olo että jumalauta lähinkö oikeesti tänne!

    Kiiiitos äiti :)

    VastaaPoista
  4. Snow days sucks :( Ei just mitään muuta vikaa, mut älytöntä että lapset jää kotiin 2 cm lumikerroksen takia...

    Ootko muuten Janiika miettiny aupparivuoden pidentämistä vai onko varmaa et lähdet kesällä kotiin?

    VastaaPoista
  5. Voin olla pari päivää putkeen ihan varma että joo jään, mutta sitte tulee taas päiviä et oon sillee ei hitto täällä hajoo pää en jää! Eli en tosiaan tiiä :D tällä hetkellä on taas fiilis etten jää...

    VastaaPoista